keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Christopher Nolanin kultti

”Kyllä minä sitten pidän niistä herra Nolanin elokuvista, kun ne on niin kovin intellektuelleja ja mieltä haastavia”

”Kyllä Nolan on aikamme suurin auteur, uskomaton visio! Puhuttelevia elokuvia! Ja se näkemys!”

Ja paskat sanon minä.

"Hei otetaas yks sellanen, millä saan runotyttöjen pöksyt niinku IHAN VITUN märäks"
Arvon Nolan-kultistit, kuolisitteko te hitaasti sisältäpäin, jos paljastaisin teille, että Nolan ei ole mitään muuta, kuin moderni vastine Steven Spielbergille ja George Lucasille, eikä loppupeleissä ole edes kovinkaan kaukana Michael Baysta?

Antakaas kun selitän hieman. Spielberg ja Lucas tekivät ensimmäiset hittinsä ja merkittävimmät työnsä scifin ja viihde-elokuvan parissa, lainaten visuaalisen ilmeensä ja ajoittain jopa elokuviensa juonikuviot vanhoista seikkailullisista sarjafilmeistä. Tarkoituksena ei missään nimessä ollut tehdä mitään suurta taidetta, vaan viihdyttäviä elokuvia, eli juuri niitä viihde-elokuvia. Ja voidaanhan Spielbergiä Tappajahain kautta pitää vastuussa koko ”Summer Blockbuster” ilmiöstä.

Ja mitenkähän herra Christopher Nolan sopii tähän kuvioon? Noh, miltäs kuulostaisi, jos summaisin pääosan Nolanin teoksista näin: isolla rahalla tehtyjä toiminnallisia elokuvia, joissa on mukana tieteisseikkailuista lainattua kuvastoa, kovan luokan Hollywood tähtiä, jotka viihdyttävät kyllä teatterikierroksella suunnattomasti, mutta tarkemmin tarkasteltuna eivät oikeastaan kestä valoa. Kuulostaako tutulta? Vaihdappa nyt Nolanin nimen paikalle Bay, Spielberg tai Lucas. Alkaako sytyttää?


Niin, ja siis myönnettäköön. Jokaisesta näkemästäni Christopher Nolanin elokuvasta olen nauttinut, varsinkin teatterissa, joistain jopa suunnattoman paljon. Eikä tarkoituksenani ole tuomita viihteellisten elokuvien merkittävyyttä, mutta jätetään taide taiteilijoille, visiot visionääreille ja nautitaan paukkumaissit kaljan ja viihteen kera.

Juhlat peruttu. Ei mitään nähtävää täällä.





1 kommentti: